Tapahtuma: ’Tuulivoima, uhka luonnolle ja omaisuudellesi?’ Viitasaari Areenalla
Tietoa meistä
Pelastetaan Suomen Luonto ry on syksyllä 2021 perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on suojella Suomen luontoa ja erityisesti sen monimuotoisuutta.
Juuri nyt tärkein projektimme on pitää huolta, että tuulivoimaa rakennetaan Suomeen vastuullisesti, ihmisiä kuunnellen ja luontoa tuhoamatta. Pelkäämme, ettei näin ole tällä hetkellä tapahtumassa.
Massiiviseen tuulivoimarakentamiseen liittyvät haitat tulevat koskettamaan kaikkia meitä suomalaisia ennemmin tai myöhemmin, ellemme vaadi TUULIVOIMALAKIA suojaamaan luontoa ja ihmisiä niiltä.
Pelastetaan Suomen Luonto ry on puoluepoliittisesti sitoutumaton yhdistys, jossa on mukana tavallisia suomalaisia. Toimimme yhteistyössä maanomistajien, yritysten sekä muiden tahojen kanssa.
Tuulivoima, uhka luonnolle ja omaisuudellesi?
Projektimme on nyt pitää huolta, että tuulivoimateollisuusalueita rakennetaan Suomeen vastuullisesti, ihmisiä kuunnellen ja luontoa tuhoamatta.
Valitettavasti näin ei tällä hetkellä ole tapahtumassa. Tuulivoimateollisuus rakentaminen on valitettavasti myös vaaraksi luonnolle, vaikka niiden tarkoitus onkin ollut suojella ilmastoa.
Luonnonsuojelu
Luonnonsuojelu on toimintaa, jonka tavoitteena on eliölajien, luontotyyppien, luonnon monimuotoisuuden, luonnonkauneuden ja maisema-arvojen elin nk. luonnon säilyttäminen.
Luonnonsuojelu pyrkii ehkäisemään ihmisen aiheuttamia muutoksia luonnontilaisessa ympäristössä.
Ihmisen toiminnasta aiheutuu luonnontilaisen ympäristön muuttumista tai tuhoutumista, saastumista, roskaantumista, rehevöitymistä ja muista kuormittumista. Eliölajien pyynti aiheuttaa muutoksia lajitasapainoon, ja eliölajien teollinen kasvattaminen ja viljely yksipuolistavat ympäristöä.
Liity jäseneksi
Liittyessäsi Pelastetaan Suomen Luonto ry:n jäseneksi olet tukemassa tärkeiden asioiden puolesta puhumista.
Jäseneksi voivat liittyä kaikki ketkä ovat kiinnostuneita Suomen luonnosta ja sen hyvinvoinnista.
Lahjoita
Tarvitsemme tukea toimintaamme. Voit jeesata yhdistyksemme tavoitteita yksityishenkilönä tai yrityksenä.
Halutessasi voit laittaa viestikenttään myös mihin asiaan haluat ensisijaisesti tukesi menevän.
Voiko Suomesta tulla vihreän teollisuuden suurvalta? Se on mahdollista, sillä sähkö on uusi öljy, sanoo saksalaistutkija - HS 24.4.2024
PSL kommentti. Kannattaa lukea artikkeli, se on törkeä.
Naamiot on riisuttu. Jos naamioita edes oli. Saksa on hyvin pitkään edistänyt puhtaasti omaa etuaan – asettamalla utopistiset tavoitteet (sähkön ja vedyn tuotanto perustuen uusiutuvaan energiaan, ei ydinvoimaan) ja ulkoistamalla tavoitteiden saavuttamisen muille niin EU:ssa kuin EU:n ulkopuolella.
Ulkoistaminen on toteutettu ujuttamalla Saksan strategiat EU:n strategioiksi ja edistämällä saksalaisille yhtiöille sopivaa lainsäädäntöä (tai sen puuttumista) esim. Suomessa (lukuisat saksalaiset yhtiöt STY:n johdossa). Saksa-Suomi kauppakamari Suomen kauppakamarin sinisilmäisellä myötävaikutuksella on edistänyt tätä jo vuosia. Saksa ei kykene tuottamaan tarvitsemaansa vetyä, noin 70 % joudutaan tuomaan. Samaan aikaan Saksa jarruttaa ydinvoiman käyttöä puhtaan vedyn tuotantoon.
Sähköjärjestelmän (ENSTO-E) pitäisi ajaa Saksan etua, samoin vetyputkiston, vaikka tässä artikkelissa ’tutkija’ esittää sen olevan epärealistista. Gasgrid Finland mukailee edelleen Saksan vetystrategiaa eli haluaa rakentaa vetyputkiston keski-Eurooppaan (aina Saksan kautta).
Saksassa on käynnissä teollisuuden merkittävä näivettyminen ja maasta ulosliputus, mutta tässä hän maalailee kuvaa, että muut näivettyvät, elleivät toimi Saksan edun mukaisesti.
Viimeisin naula Suomen luonnon arkkuun on EU:sta (sitä ennen Saksan Renewable Energy Actissa lähtöisin Saksan uusiuituvan energian etujärjestöstä) tuotu erittäin tärkeä kansallisen etu – käsite, joka koskisi aina kaikkea uusiutuvaa energiaa ja sallii niiden tuotannon rikkovan Natura-alueiden suojelukriteereitä ja suojeltujen/rauhoitettujen suojelua.
Saksa ajaa tätä politiikkaa - samaan aikaan se ei tiedä mistä löytäisi rahoituksen sähköinfralleen, puhumattakaan muusta infrasta. Mutta varmasti Saksa keksii tähänkin tavan velvoittaa muut rakentamaan Saksan tarvitsema infra, onhan se onnistunut jo ENSTO-E:n ja vetyputkistosuunnitelmien kanssa.
pelastetaansuomenluonto.fi/wp-content/uploads/Kanava-5-2022-Tuleeko-Suomesta-Euroopan-energiarese...
pelastetaansuomenluonto.fi/ajankohtaista/avoimuus-ja-paatoksenteko/suomi-uhraa-maaseutunsa-luonto...
HS artikkeli:
Georg Zachmannin mukaan Suomi voi toivoa, että vihreät teräsinvestoinnit tulevat halvan sähkön perässä Suomeen. ”Saksa kuitenkin tukee omaa terästeollisuuttaan, jotta teräs tuotetaan siellä.”
”SUOMI ja Espanja voivat istua halvan sähkönsä päällä ja toivoa, että investointeja tulee”, sähkömarkkinoiden tutkija Georg Zachmann sanoo.
Zachmann on pitänyt juuri esitelmän Energiateollisuuden EU-päivässä Helsingissä. Aiheena oli Zachmannin työnantajan Bruegel-tutkimuslaitoksen vastikään julkaisema raportti.
Siinä perustellaan, miksi Euroopan sähkömarkkinat kannattaisi yhdistää toden teolla ja luopua kansallisista erikoisjärjestelyistä.
Energiakriisin jälkeen monissa maissa on alettu entistä tarmokkaammin turvata kansallista omavaraisuutta sähkön saannissa. Näin on myös Suomessa.
Se uhkaa Zachmannin mukaan romuttaa sähkömarkkinan tehokkaan toiminnan – ja sen myötä pahimmillaan koko vihreän siirtymän.
Pelissä voivat myös olla Suomen halajamat vihreän teollisuuden investoinnit.
Jos sähkö virtaisi vapaasti maiden välillä ja investointeja ohjattaisiinkin keskitetysti, säästöt laskettaisiin Bruegelin raportin mukaan koko EU:n tasolla miljardeissa euroissa vuosittain. Sähkön hinta olisi keskimäärin selvästi nykyistä alempi.
Tuhlailuun ei olisi varaa, sillä sähköistyminen vaatii joka tapauksessa massiivisia investointeja.
”Nyt etuna on, jos on maata, aurinkoa ja tuulta.”
ENITEN säästöä tulisi siitä, että uusiutuvaa sähkön tuotantoa rakennettaisiin sinne, missä se on suhteellisesti kannattavinta. Aurinkopaneelit tuottavat Espanjassa kaksi kertaa enemmän sähköä kuin Suomessa, Zachmann kertoo esimerkkinä.
Suomessa sen sijaan tuulivoimaloista saadaan enemmän hyötyä irti kuin juuri missään muualla Euroopassa. Olisi yhteinen etu, jos Suomessa ja Espanjassa tuotettu edullinen uusiutuva sähkö virtaisi vapaasti kaikkialle Eurooppaan.
Se edellyttäisi lisää siirtoyhteyksiä ja luopumista markkinaa vääristävistä kansallisista tukimekanismeista.
SUOMALAISILLE energiayhtiöille isommat ja täydellisemmät markkinat kelpaisivat. Suomessa tuotetusta sähköstä saataisiin parempi hinta, ja investoinnit olisivat kannattavampia.
Mutta laajemmin yhteiskunnassa ajatus siitä, että Suomen tuulivoimasähkö virtaisi Keski-Euroopan maiden, kuten Zachmannin kotimaan Saksan teollisuuden käyttöön, on vieraampi.
Suomessa toivotaan, että edullinen sähkö houkuttelisi Suomeen vihreää vetyä tuottavia tehtaita ja vetyä hyödyntävää teollisuutta. Sähkö jalostettaisiin siis täällä korkeamman lisäarvon vientituotteiksi.
Vihreän teollisuuden suurvalta kuulostaa paljon paremmalta kuin Keski-Euroopan dynamona toimiminen.
ONKO haave vihreästä teollisuudesta realistinen? Nappulat ovat Zachmannin mukaan teoriassa Suomen puolella.
”Sähkö on uusi öljy. Sen varaan rakentuu paljon, kun irtaudumme hiilestä. Esimerkiksi liikenne ja lämmitys perustuvat pitkälti sähköön tulevaisuudessa.”
Euroopan raskaan teollisuuden keskittymät syntyivät sata vuotta sitten kivihiiliesiintymien ympärille.
”Nyt etuna on, jos on maata, aurinkoa ja tuulta. On mahdollista, että ne houkuttelevat myös paljon energiaa käyttävää teollisuutta.”
Maata ja aurinkoa on erityisesti Espanjassa. Maata ja tuulta on erityisen paljon Suomessa. Molempien maiden sähkön tuotanto on nopeassa kasvussa.
Mutta Zachmannin mielestä isoin kysymysmerkki liittyy siihen, missä tätä uusiutuvaa sähköä tullaan Euroopassa lopulta kuluttamaan. Hän ei usko, että se paikka olisi välttämättä Suomi.
”INVESTOIJIA huolestuttaa, että [Suomen] markkinan likviditeetti on niin pieni, että hinta nousee heti jos yksi iso sähkön käyttäjä kytketään verkkoon. Integroituminen muiden maiden verkkoihin auttaisi asiaa”, hän sanoo.
Skeptisyyteen on muitakin syitä.
”Teoriassa olisi järkevää, että vihreä teräs tehtäisiin täällä lähellä sähkön tuotantoa ja kuljetettaisiin Saksan autoteollisuudelle. Käytännössä Saksa kuitenkin tukee terästeollisuuttaan, jotta teräs tuotetaan siellä”, hän sanoo.
Sekä Saksa että Ranska tukevat paljon sähköä käyttävää teollisuuttaan summilla, joiden kanssa Suomen on mahdotonta kilpailla.
”Vedyn tuottaminen täällä suhteellisen korkein kustannuksin ja kuljettaminen täältä tuskin ainakaan on kannattavaa, koska siirtokustannukset ovat korkeat ja siirtoyhteydet pitäisi rakentaa.”
Ilman tukia varavoimaloita ei nouse.
ZACHMANNIN mukaan Suomi joka tapauksessa hyötyy siirtoyhteyksien parantamisesta Viroon ja Ruotsiin ja sitä kautta Keski-Eurooppaan.
Siirtoyhteydet turvaavat sähkön saatavuutta ja tasaavat hintoja. Vaikka energiakriisin aikaan Saksan kaasupula nosti hintoja jyrkästi myös Suomessa, yleensä ottaen yhteydet tuovat vakautta.
Energiakriisi sai silti lähes kaikki maat etsimään kansallisia ratkaisuja sähköjärjestelmän ja hintojen vakauden turvaamiseksi. Puhtaasti markkinakysyntään ja -tuotantoon nojaavaan sähkömarkkinaan ei uskalleta luottaa.
SUOMESSA on perinteisesti luotettu markkinoiden tasapainottavan tilanteen kuin tilanteen. Tuulivoiman voimakas lisääntyminen on muuttanut kuvion, ja nyt Suomessakin suunnitellaan niin sanottua kapasiteettimekanismia.
Sillä hankittaisiin varavoimaa niihin hetkiin, kun sähkön kulutus on suurta ja tuotannosta on syystä tai toisesta pula.
Ilman tukia varavoimaloita ei nouse, koska ne seisovat käytännössä tyhjän panttina suuren osan aikaa. Halvempaa tietysti olisi, jos verkkoon tulisi luontaisesti riittävästi joustavaa kulutusta.
ZACHMANNIN ja Bruegelin tutkijoiden mukaan mahdollisen varavoimankin rakentaminen olisi järkevää niin, että tarjouskilpailuun voivat osallistua myös ulkomaiset toimijat.
”Jos varakapasiteettia rakennetaan yhdessä, voidaan säästää noin 20 prosenttia kustannuksista”, Zachmann sanoo.
Mutta entä, jos siirtoyhteyksiä on poikki, kuten nyt Suomen ja Viron välillä? Voi olla vaikeaa luottaa ulkomailla olevaan varavoimaan, kun Itämerellä on vedelty kuluneen vuoden aikana laivan ankkuria ja muitakin erikoisia asioita tapahtuu.
”Niin, uusiin turvallisuuskysymyksiin pitää kiinnittää huomiota.” ... See MoreSee Less
Sähkömarkkinat | Voiko Suomesta tulla vihreän teollisuuden suurvalta? Se on mahdollista, sillä sähkö on uusi öljy, sanoo saksalaistutkija
www.hs.fi
Georg Zachmannin mukaan Suomi voi toivoa, että vihreät teräsinvestoinnit tulevat halvan sähkön perässä Suomeen. ”Saksa kuitenkin tukee omaa terästeollisuuttaan, jotta teräs tuotetaan siell...0 CommentsComment on Facebook
Pyhäjoella jäänyt saamatta kaksi miljoonaa euroa – Kiinteistöverojen ennakointi kunnissa vaikeaa
Onko nykyinen tuulivoiman ilmoitusmenettely oikeudenmukaista? Tätä kysellään muun muassa Siikajoella ja Pyhäjoella, joissa kiinteistöverotulot ovat jääneet huomattavasti ennakoitua pienemmiksi.
Tuulivoimaloiden verotulot on herättäneet osassa kuntia hämmennystä ja kysymyksiä. Yksi ennakoitua pienemmän verokertymän saaneista kunnista on Siikajoki, jonka kunnanhallituksen puheenjohtaja Kauko Lehto alkoi selvittää tilannetta verottajan kanssa.
Kunta alkaa saada tuulivoimalarakennuksesta kiinteistöveroa siitä hetkestä, jolloin tuulivoimalan rakennustyöt alkavat. Vero peritään silloin yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan, joka on kunnissa yleisesti yhden prosentin tietämillä. Voimalaitosveroprosentti, maksimissaan 3,1 %, astuu voimaan, kun tuulivoimala kytketään sähkön jakeluverkkoon.
Lehtoa hämmästytti, että kunnassa olevat tuulivoimalat näyttivät pyörivän täyttä vauhtia hyvissä ajoin syksyllä 2022, mutta yhtiö oli ilmoittanut verottajalle sähkön siirron alkaneen vasta vuoden 2023 puolella. Verottaja toimii verotuspäätöksessään tuulivoimayhtiön ilmoituksen mukaan, ja korkeampi tuulivoimaverotus alkoi siis vasta 2024. Vuoden 2023 vero tilitettiin yleisen veroprosentin eli yhden % mukaan.
– Kumpaa veroa saadaan, voi olla kiinni vain yhdestä päivästä, siis onko sähkön jakeluverkkoon siirtyminen ilmoitettu edellisen vuoden viimeiseksi päiväksi vai seuraavan vuoden ensimmäiseksi, Lehto sanoo.
Hän on laskenut, että Siikajoelta jäi myöhemmän päivämäärän takia noin 400 000 euron verotulot saamatta.
Tai olisi jäänyt saamatta, sillä tositarinalla on Siikajoen kohdalla onnellinen loppu. Lehdon tekemän selvitystyön aikana tuulivoimayhtiö päätyi itse hakemaan oikaisua veropäätökseen. Verotus toteutui lopulta voimalaitosprosentin mukaan.
Verkonhaltijalta todistus?
Lehto pohtii, onko mahdollista, että sähkön siirtoa jakeluverkkoon viivytellään tietoisesti kunnalle maksettavien verojen takia? Tai voisiko olla jopa niin, että sähkö olisi kytketty verkkoon jo aiemmin mutta verottajalle ilmoitettaisiin myöhäisempi päivämäärä seuraavan vuoden puolelle – ja säästettäisiin veromaksuissa. Missä menee testausten ja varsinaisen käyttöönoton raja?
Hänen mielestään tuulivoimalan omistajan oma ilmoitus ei ole riittävä. Verottajan tulisi vaatia tuulivoimayhtiöltä verkonhaltijan todistus kytkentäajasta kiinteistöveroilmoituksen liitteenä.
Kun asiasta kysyy kantaverkkoyhtiö Fingridiltä, yhtiö kehottaa olemaan yhteydessä suoraan Energiavirastoon. Yli-insinööri Valtteri Varonen Energiavirastosta kuitenkin kertoo, ettei heillä ole tietoja siitä, milloin voimalan sähköntuotanto alkaa ja kehottaa olemaan yhteydessä verkonhaltijoihin.
Alueellinen sähköverkkoyhtiö ei ilmoita luottamuksellisia tietoja kolmansille osapuolille. Sähkön siirron alkaminen lasketaan kuuluvan luottamuksellisiin tietoihin.
Tuloja saamatta
Tuulivoimayhtiön pitää maksaa veroa perustuksista, tornista ja konehuoneen kuoresta. Roottori lapoineen ja voimalan koneisto jää kiinteistöverotuksen ulkopuolelle. Kiinteistövero lasketaan tuulivoimalan veronalaisten osien jälleenhankinta-arvosta.
Kiinteistövero määrätään erikseen tuulivoimalarakennuksen ja maapohjan osalta. Jos maapohja ja rakennus kuuluvat eri omistajille, veron maapohjasta maksaa sen omistaja ja rakennuksesta sen omistaja.
Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen on huomannut, että samana vuonna valmistuneissa ja samaa tehoa tuottavissa tuulivoimaloissa on voitu ilmoittaa erilainen verotettava arvo. Kunnassa toimii yhteensä 114 eri yhtiöiden tuulivoimalaa.
– Erot johtuvat yhtiön tavasta ilmoittaa, kuinka tuulivoimala on rakennettu ja mistä verotusarvo muodostuu. Ilmeisesti verottaja ei ota asiaan kantaa. Toisin sanoen tilanteen tulkinta on hankalaa, Soronen sanoo.
Kunnalta on jäänyt saamatta kolmen vuoden aikana verokertymiä yhteensä yli kaksi miljoonaa euroa kunnan laskemien mukaan. Kunta on lähettänyt verottajalle selvityspyynnön muttei ole saanut vastausta.
Soronen on harmissaan, että kiinteistöveronkantoon liittyy tällaisia epämääräisyyksiä. Pyhäjoella kummastellaan Siikajoen tavoin myös yhtiöiden verottajalle ilmoittamia sähkönsiirron käyttöönottopäivämääriä.
Siikajoen Lehto on pohtinut myös, kuinka oikeudenmukaista on, että nykyisistä yhä tehokkaammista tuulivoimaloista maksetaan kunnalle saman verran veroa kuin teholtaan huomattavasti pienemmistä.
Uusien voimaloiden tornien rakennuskustannukset ovat kalliimmat, tornit korkeammat ja perustukset järeämmät.
– On päivänselvää, että kahdeksan vuotta sitten tuulivoiman rakentaminen on tullut huomattavasti halvemmaksi, mutta kiinteistövero säilyy samana.
– Pienille kunnille on iso juttu, saavatko ne 10 000 euroa enemmän vain vähemmän. Kaiken tulisi olla läpinäkyvää, ei meistä kukaan ole vaatimassa ylimääräistä, Lehto sanoo.
Lehto lähettää kunnille terveisiä, jotta nämä katsovat tarkkaan verotuspäätökset ja niistä erityisesti maininnat tuulivoimaloiden valmistumisesta ja sähkön verkkoon kytkemisestä.
”En pelkää seurauksia”
Noin puolessa suomalaisista kunnista on tuulivoimaloita tai sellaisia on tulossa. Kiinteistöverotulot ovat kunnille isoja tulonlähteitä, ja tuulivoimaa halutaan kuntaan, vaikka osa kuntalaisista voi sitä vastustaa.
Pyhäjoen Soronen sanoo, että verotuksen nostaminen puheenaiheeksi tällaisessa yhteydessä on hyvin herkkä aihe. Hän haluaa kuitenkin herättää aiheesta keskustelua.
– En pelkää, että yhtiöt eivät jatkossa haluaisi toimia Pyhäjoella. Haluan vain varmistaa, että yhteiskunnassa toimitaan oikein ja lainsäädännön mukaan.
”Pelisäännöt selkeät”
Erityisasiantuntija Pekka Montell Kuntaliitosta sanoo, että kiinteistöverotuksessa keskimääräisiä rakennuskustannuksia arvioidaan melko karkeilla arvioilla.
– Tuulivoimalat ovat keskenään niin erilaisia, etteivät keskimääräiset kustannukset olisi mielekkäitä. Raportoinnissa käytetään sen sijaan kirjanpidon mukaisia rakentamiskustannuksia. Verotuksen kannalta tuulivoimaloissa on merkityksellistä, mikä on kiinteää ja mikä irtainta rakennelmaa ja mihin rakentamiskustannuksia kohdistetaan.
Tuulivoimaloiden verotus nousi eduskunnan keskusteluun edellisellä hallituskaudella, kun kansanedustaja Mikko Savola (kesk.) teki kirjallisen kysymyksen tuulivoimaloiden kiinteistöverotusarvon määräytymisestä.
Hän kysyi, kuinka hallitus seuraa ja varmistaa, että tuulivoimaloiden kiinteistöverotusarvo määräytyy oikeudenmukaisesti ja yhteisten pelisääntöjen mukaan. Kiinteistöveron määräytymisperusteita tulisi muuttaa siten, että ne olisivat kuntien osalta ennakoitavampia ja yhdenmukaisempia.
Vastauksessaan silloinen valtiovarainministeri Annikka Saarikko (kesk.) sanoi, että todellisiin rakentamiskustannuksiin perustuva arvostamistapa on tuulivoimaloiden teknisen kehityksen jatkuessa oikeudenmukaista. Pelisäännöt alan toimijoille ovat yhteiset ja selkeät.
– Rakentamiskustannusperusteinen arvostaminen merkitsee, että verotuksen perusteena käytettävät tiedot voidaan saada vain toiminnan harjoittajilta itseltään. Ministeriön tietoon ei ole tullut, että verotuksessa käytettävien tietojen oikeellisuudessa olisi tämän vuoksi erityisiä puutteita enempää tuulivoimaloiden kuin muidenkaan rakentamiskustannusten perusteella arvostettavien rakennelmien osalta.
Hallitus ymmärsi Saarikon mukaan huolen siitä, että kunnat eivät kykene riittävän tarkoin arvioimaan tulevia kiinteistöverotuloja ennakolta kaavoitus- ja luvituspäätöksiä tehdessään.
– Kiinteistöverotuksen arvostamisratkaisuissa päätavoitteeksi ei kuitenkaan voida ottaa kuntien kiinteistöverotulojen ennakoitavuuden parantamista. Päätavoitteena on sen sijaan oltava verotusarvojen määrittäminen siten, että ne ovat oikeassa suhteessa keskenään verrattuna käypiin arvoihin. Tähän tuulivoimaloiden arvostaminen rakentamiskustannusten perusteella tarjoaa edellytykset, Saarikko perusteli vastauksessaan.
... See MoreSee Less
Pyhäjoella jäänyt saamatta kaksi miljoonaa euroa – Kiinteistöverojen ennakointi kunnissa vaikeaa | Kuntalehti
kuntalehti.fi
Onko nykyinen tuulivoiman ilmoitusmenettely oikeudenmukaista? Tätä kysellään muun muassa Siikajoella ja Pyhäjoella, joissa kiinteistöverotulot ovat jääneet huomattavasti ennakoitua pienemmiksi...2 CommentsComment on Facebook
Y- ja Z-sukupolven fanaattiset uustaistolaiset ympäristöaktivistit hamuavat poliittista valtaa ilmastojulistuksellaan. Rationaaliset ihmiset ovat heille kanto kaskessa. Kun Suomi alkoi maallistua, tilalle alkoi vyöryä punavihreää kuraa: wokettamista, vinksahtanutta tasa-arvoa, yhdenvertaisuus-liturgiaa, outoja ihmisoikeuksia takapajuisille muslimeille, uusia sukupuolia, hulluja luonnonsuojelijoita, elokapinallisia, vihapuheen tunnistajia, sensuuria ja aatteellis-poliittisia lynkkaamisia. Kovan ilmasto- ja ihmisoikeuskamppailun uuvuttaman bolshevikin poskelle vierähtää illalla kyynel. Itkun purskahdukset tärisyttävät väsynyttä kehoa. Vähitellen kiihkoinen ja ahdistunut mieli rauhoittuu. Ennen uneen vaipumista fanaatikon mielessä myllertävät vielä hetken rasistit ja suomalaiset ahneet ylikuluttajat. Aamulla sitten taas "eespäin, eespäin tiellä taistojen, rintamaamme yhtykäätte siskot, veljet ja muunsukupuoliset". Päätoimittaja Timo Hännikäinen kuvaa Sarastus-verkkolehdessä Maria Ohisalon (vihr) fanaattista käytöstä, toukokuu 2020. Sarastuksen toimituskunnassa on seitsemän miestä, jotka ovat punaisten ja vihreiden silmissä rasisteja, natseja ja fasisteja. HS bännäsi Hännikäisen vuosia sitten. sarastuslehti.com/tag/fanaattisuus/ Fanaatikot eivät luovu koskaan yksiniittisistä opeistaan. Jos he sen tekisivät, elämältä katoaisi motiivi. Jäljelle jäisi vain tyhjyyttä. Ilmastotaistelu on näille hihhuleille LSD-trippi fantastiseen tulevaisuuteen ja ylennys ekologiseen ihanuuteen. "Kirous ja kuolema valkoisille paholaisille!"
Tuulivoimaloiden kiinteistöverosta on taitettu peistä pitkään. Mikä niissä on kiinteää ja mikä irtainta omaisuuutta. Tornin päällä 150 metrissä olevan konehuoneen kuori on kiinteää omaisuutta, mutta sisällä oleva 100-150-tonninen koneisto on irtainta. Roottori 70 metrisine lapoineen on irtainta omaisuutta. Kiista on helppo ratkaista. Kysytään kasakoilta, jotka vievät kaiken, minkä saa irti helposti. Kasakka saattaa pölliä tuulivoimalan työmaakopista mikroaaltouunin ja telkkarin. Konehuonetta hän ei saa varastetun maasturinsa takakonttiin. Roottorin lavat ovat liian pitkiä. "Ootsin harasoo, tjuulivoima ola kjiinteää kamaa. Tsuhna saa pitaa sen. Mutta katsoo seuraava telkari parempi malli."
Liito-orava talousmetsässä koulutusmateriaalia - Metsäkeskus 2023
Tämä opas on laadittu osana Euroopan unionin rahoittamaa Liito-orava-LIFEhanketta. Opas havainnollistaa liito-oravametsien käsittelyn hyviä käytäntöjä, ja se on tarkoitettu metsäalan ammattilaisille ja maanomistajille.
Se täydentää Tapio Oy:n vuonna 2016 laatimaa neuvontamateriaalia, mutta ei ohjaa viranomaisten toimintaa. Opasta päivitetään tarvittaessa.
Liito-orava on tiukasti suojeltu laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa hävittää eikä heikentää. Vastuu liito-oravan huomioimisesta metsien käsittelyssä on hakkuuoikeuden haltijalla ja maanomistajalla. Koska jokainen metsäalue on omanlaisensa, tulee liito-oravakohteita tarkastella tapauskohtaisesti.
Oppaassa käsitellään liito-oravan elinympäristövaatimuksia, lainsäädäntöä, liitooravakartoituksia, hakkuiden valmistelua ja toteutusta, sekä metsien vapaaehtoisen suojelun vaihtoehtoja.
Opas sisältää käytännön esimerkkejä liito-oravan suojelun ja talousmetsien käsittelyn yhteensovittamisesta. Esimerkkikohteet on suunniteltu Liito-orava-LIFEhankkeessa Suomen metsäkeskuksen, Metsähallituksen, Suomen luonnonsuojeluliiton ja MTK:n yhteistyönä. Suunnittelussa on hyödynnetty alueellisten Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten neuvoja, sovellettu tutkimustietoa liito-oravasta, metsänhoidon suosituksia ja talousmetsien
luonnonhoidon keinoja sekä huomioitu metsien tuhonkestävyys.
Suomessa liito-orava on määritelty uhanalaisuusluokitukseltaan
vaarantuneeksi (VU) kannan huomattavan pienentymisen vuoksi. Liito-oravaa esiintyy Euroopan unionin alueella vain Suomessa ja Virossa. Suomessa liito-orava elää pääosin suojelualueiden ulkopuolella, joten talousmetsien käsittelyllä ja huolellisella suunnittelulla voidaan vaikuttaa lajin tulevaisuuteen.
... See MoreSee Less
www.metsakeskus.fi
www.metsakeskus.fi
0 CommentsComment on Facebook